Ärtin puutarhan ensimmäinen kesä

 

Opettajatar Laura Haganin ryhmässä oli oppilaina 45 tyttöä, ja lisäksi kuusi oppilasta ”pienten siskojen osastolla” sekä kuusi ruotsinkielisestä kansakoulusta.

Ensimmäisenä päivänä käytiin kasvimaalla ja puhuttiin turvallisuudesta

Ensimmäinen päivä alkoi vastaanotolla ja sisäänkirjoituksella Töölön koululla klo 9-11, jonka jälkeen mentiin käymään kasvimaalla. Lapsia kehotettiin olemaan erityisen varovaisia sekä kotimatkoilla että läheisen työmaan alueella.

Ensimmäisen viikon aikana kasvitarhalle tuli uusia oppilaita joka päivä. Ensimmäinen kasvitarhan toimikausi kesti 3.6. -31.8.1912 -siis koko kesäloman ajan.

Työpäiviä kesän aikana oli yhteensä 67, lupapäiviä neljä ja sadepäiviä viisi. Lauantai oli ajan tavan mukaan työpäivä. Sadepäivänä saatiin usein lupa lähteä kotiin, mutta seuraavana päivänä kasvitarhalla oltiinkin sitten kahta kauemmin, jotta työt saatiin tehtyä.

Viljelytyön ohessa keskusteltiin pienten metsäneläinen suojelemisesta

Laura Haganin tekemät päiväkirjamerkinnät ovat hyvin tarkkoja. Kolmannen viikon päiväjärjestys antaa kuvan elämästä kasvitarhalla, kun toiminta oli onnistuneesti saatu käyntiin. Viljelytyön ohessa kasvitarhalla myös havainnoitiin kasvien kasvua ja keskusteltiin ympäristöstä, kuten “pienten metsäneläinten esim. oravan ja lintujen suojelemisesta”.

Myöhemmin kesällä kasvitarhatoimintaan kuuluivat työn ohessa muun muassa satuhetket. Lisäksi ryhmä kävi opettajattaren johdolla uimassa kasvitarhatyöpäivän jälkeen Humallahden uintirannassa, joka oli erityisesti osoitettu kasvitarhojen oppilaita varten. Uintiretkiä tehtiin koko kesän aikana 22 kertaa. Retkipäiviä Seurasaareen oli kaksi.

Laura Hagan on merkinnyt päiväkirjaan myös huomiota poissaoloista ja niiden syistä, kuten ”sanomalehtien kantaja, paljon pois, usein sairas”, “äiti ollut sairas”, “kädet kipeytyneet” tai “muuttanut maalle”. Seitsemän oppilaan kohdalla lukee lisäksi ”asuneet kaukana Vallilassa ja seuranneet kurssia vaillinaisemmin”.

Kasvitarhan toivotut ja epätoivotut vieraat

Kansakouluntarkastajat olivat merkittäviä ja vaikutusvaltaisia henkilöitä koko kansakoululaitoksen olemassaolon ajan. Ensimmäisen kesän aikana kansakouluntarkastaja M. Pesonen kävi kasvitarhalla ainakin kahdesti.

Lisäksi kasvitarha vierailivat koko toiminnan aloittamisen mahdollistaneet entinen kansakoulujen tarkastaja, vapaaherra A. von Bonsdorff ja kaupunginpuutarhuri Olsson. Vierailulla kävivät myös ruotsinkielisten kansakoulujen tarkastaja tohtori Lilius kaksi kertaa, toiminnalle rahoittaneen Axel Ärtin perilliset Elisabeth ja Olga Ärt, sekä “lukuisia opettajia ja rouvia”.

Mieluisien vieraiden lisäksi Laura Hagan on tehnyt merkintöjä myös epämieluisista vieraista: Kalliolaisia poikia oltiin saatu kiinni lanttu- ja naurisvarkaissa. Asiasta oli ilmoitettu ”polisi Blylle”.

Lähteet:

Kalervo, Kalle, toim. 1913: Koulukasvitarha-aate meillä ja muualla.

Kasvitarhojen luokkapäiväkirjat 1912. Helsingin kaupungin arkisto. Suomenkielisten kansakoulujen kanslia. Painamaton lähde.

Anna Nurmi 2006. Muoks. Anna Pukema 2014.