Porkkanaa jo vuodesta 1912

1900-luvun alku oli Helsingissä taloudellisesti vahvaa nousukautta, entisestä sotilaskaupungista oli kasvamassa maan merkittävin kansainvälinen kauppa- ja teollisuuskaupunki. Kaupungistuminen toi mukanaan myös ongelmia. Asukasmäärän kasvusta johti asuntopulaan ja kurjistuviin asunto-oloihin. Teollisuus tuotti ilmansaasteita. Kaupunki alettiin nähdä monessa mielessä ihanteellisen kasvu- ja elinympäristön vastakohtana.

Helsingin koulukasvitarhatoiminta alkoi lahjoitusvaroin.

Helsingin koulukasvitarhojen toiminta alkoi 1912, jolloin 45 tyttöä aloitti viljelytyön opettaja Laura Haganin johdolla Ärtin koulukasvitarhalla Töölössä, Savelan alueella. Nimensä ensimmäinen koulukasvitarha sai muurarimestari Alex Ärtin mukaan, joka oli testamentannut 100 000 markkaa käytettäväksi työväen ja erityisesti sen lasten hyväksi. Testamentin toimeenpanijat Olga ja Axel Ärt tekivät 1906 ehdotuksen varojen käyttämisestä lasten kasvitarhatyön järjestämiseksi, josta kansakoulujen tarkastaja Adolf von Bonsdorff laati tarkemman ehdotuksen.

Helsingin koulukasvitarhojen toiminta kasvoi ensimmäisen kesän jälkeen nopeasti. Seuraavana vuonna mukaan pääsivät pojatkin. Laajojen kunnostustöiden jälkeen kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnittelemassa Ärtin puutarhassa oli palstat 800 oppilasta varten, muita opetusta palvelevia alueita sekä lammikko vesikasveja ja eläimiä varten. Puutarhaa reunustivat kaikki Suomessa esiintyvät puulajit.

Vuonna 1920 perustettiin toinen, neljän hehtaarin kokoinen kasvitarha Kumpulaan. Alueen suunnitteli puutarhaneuvoja Elisabeth Koch klassismin hengessä. Erityisen suosituksi kasvitarhatoiminta oli toisen maailmansodan myötä, jolloin koulukasvitarhoilla oli tärkeä merkitys perheiden ruokataloudessa. Vuonna 1941 perustettiinkin kolmas, Mäkelän koulukasvitarha.

Helsinki laajenee - koulukasvitarhat "muuttavat" kaupungin laidoilta sen kantaan

Perustettaessa Ärtin koulukasvitarhaa Savelan alue Töölössä oli ollut kaupungin laitaa. Suuren alueliitoksen myötä 1946, jolloin Helsingin maa-alue kasvoi yli viisinkertaiseksi, Ärtin koulukasvitarhasta tuli osa keskustaa ja kantakaupunkia. Kaupungistumisen vauhdinottovuotena 1965 Ärtin koulukasvitarha sai siirtyä Jäähallin parkkipaikan tieltä Itä-Pakilaan uusille tiluksille. Samana vuonna Mäkelän koulukasvitarha lopetettiin. Kumpulassa toiminta jatkui entisellään.

Vihreän kaupungin puutarhat

Murroskausista huolimatta Helsingin koulukasvitarhojen toiminta on  jatkunut keskeytyksettä tähän päivään asti.  Vuodesta 2007  koulukasvitarhatoiminnan järjestämisestä on vastannut Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry. Voimme olla ylpeitä pitkästä historiastamme, kun puutarhaharrastus kokee uutta tulemistaan vastaten tämän päivän haasteisiin.

Nykyisin toiminta on keskittynyt Kumpulan koulukasvitarhalle, joka sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Vierailija voi jo porteilla aistia alueen harmonisen tunnelman ja vuosikymmenien perinteet. Alue on todettu kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja valmisteilla on suojelukaava. Alue halutaan kertovan historiasta, mutta palvelevan samalla tämän päivän tarpeita.

Puutarhaympäristö tarjoaa mahdollisuuden rakentaa omaa luontosuhdetta toiminnan ja kokemusten kautta. On tarpeellista pohtia, miten tämä mahdollisuus voitaisiin tarjota mahdollisimman monelle lapselle lähellä omaa kotia.

Lähteet:

Pernu, Maija-Leena: Koulupuutarha historiallisena ilmiönä
www.kolumbus.fi/tykografi/koulu/ymparisto/koulupuutarhojen.html (24.3.2004)

Somerkivi, Urho 1977: Helsingin kansakoulun historia.

Niemi, Marjaana 1992: ”Uudistuva kansakoulu. Opettajien kansainväliset yhteydet muutosvoimana” teoksessa Ahonen, Kirsi, Niemi, Marjaana & Jaakko Pöyhänen (toim.): Tietoa, taitoa, asiantuntemusta. Helsinki eurooppalaisessa kehityksessä 1857–1917).

Anna Nurmi, muokattu 7.7.2006